Materiaali, oman tai toisen.

Mikä on kun välittäminen nyky-yhteiskunnas on tippunut niin alas mitä tulee materiaalista?

Valitettavasti nykyään ihmiset vain havittelevat tavaroita ilman minkäänlaista välittämistä. Tästä on hyvä esimerkki työnantajan välineistä. Olen siis ollut nyt IT-alalla töissä päätoimisesti sitten vuoden 2007, ja ennen sitä aikanaan olin töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä töissä n. 4 vuotta. Näiden vuosien aikana olen nähnyt niin räikeetä käsittelyä työnantajan luovuttamista tavaroista että usko hyvään alkaa rapistua tämän asian tiimoilta.

Reaktion pitäisi olla seuraavanlainen kun oma työlaite rikkoutuu, AINA!

Reaktion pitäisi olla seuraavanlainen kun oma työlaite rikkoutuu, AINA!

Se joka antaa pohjaa tälle väittämälle että ihmisten välittäminen on käsittämättömän alhaista. Olen nähnyt työntekijöitä jotka tahallisesti rikkoo työpuhelimia ja työasemia vain ja ainoastaan siitä syystä että on tullut uudempi malli markkinoille. Ja valitettavan usein työnantaja vain antaa ja antaa uusia. Olen keskusteluissa kuullut usean henkilön jopa avoimesti myöntävän että “ei se nyt oikeastaan vahinko ollut” ja heti perään toistavan omat oikeutensa sillä että työsopimuksessa lukee että työnantaja antaa työkalut työn tekemiseksi. Tästä olenkin usein ihmetellyt että miksi ei työnantaja kirjoita lisäpykälänä että heillä on oikeus evätä tämä oikeus mikäli voidaan todentaa että rikkoutuminen on tapahtunut huolimattomuutta?

Mikä siis tekee sen että olemme niin väliinpitämättömiä tavaroiden suhteen?

Hyvänä esimerkkinä asiakasyrityksessä aikanaan kokemani seuraava tapaus:

Käyttäjä aloitti uutena työntekijänä yrityksessä XYZ. Tulopäivänä hänelle luovutettiin käytetty mutta kuitenkin hyvässä ja toimintakuintoisessa tilassa oleva n. 1600€ maksava kannettava tietokone, sekä noin 550€ maksava business puhelin. Kun toimitin tavarat hänen huoneeseen ja hänen esimiehensä oli vielä paikan päällä niin uusi työntekijä tokaisee ääneen minulle hieman ärtyneenä “eikö teillä ollut uudempaa konetta minulle ja miksi minulle annetaan tämä b-luokan puhelin?”

Huomioitavana siis se että olin palveluntoimittajan puolella ja laitteet olivat hankittu/ohjattu asiakkaan oman IT-osaston toimesta hänellä ja minä vain asensin ne. Tähän minä sitten vain tokaisin että turha murista asiasta minulle, työnantajasi on nämä sinulle märännyt ja kaikki palautteet tavaroista voit ohjata esimiehellesi tai IT-osastolle. Me palveluntoimittajan vain seuraamme meille asetettuja sääntöjä ja käskyjä.

Aikaa kului noin 3 viikkoa ja yllättäen tästä koneesta tuli virheilmoitus jossa “virhe” oli se että kone oli luvattoman hidas. Otin koneen meille tarkistettavaksi ja mitään virhettä ei löytynyt, ja käynnistys oli kellotettuna noin 110 sekuntia nopeampi kuin hänen kolleegansa saman merkkinen ja mallinen kone. Palautin työaseman hänelle ja totesin että virhettä ei löytynyt tai voitu toistaa, ja että meidän tekemien testien perusteella tämä on täysin kunnossa oleva kone. Tässä siis huomiona että koneen käynnistys ei kestänyt mitään luvattoman pitkiä aikoja.

Aikaa kului jälleen noin 2 viikkoa kun tuli seuraava ilmoitus koneesta että R-kirjaimen nappi ei toimi. Kone meille tarkistettavaksi, tämän yhteydessä huomasin että nappi oli selkeästi irrotettu jollain terävällä koska muovissa oli selkeät merkit. Tästä ilmoitin IT-osastolle joka otti asian talteen. Näppäimistö vaihdettiin huoltona valmistajalta ja kone takaisin käyttäjälle joka ei näyttänyt tyytyväiseltä kun ystävällisesti palautin saman koneen.

Aikaa kului nyt 2 päivää niin tuli palvelupyyntö puhelimesta että sitä ei voi käyttää koska pätkii puheluja. Korjaus ja palautus ja korjausen aikana vielä “huonompi” puhelin josta myös sain kuulla.

Tätä rumbaa jatkoi noin 4kk kunnes yhtenä päivänä kone tuli takaisin täysin kelvottomassa kunnossa ja käyttäjä yritti siltä seisomalta selittää että eräs mies olisi

Kuvan kone ei liity kirjoittamaani tapaukseen mutta ei se kaukana ollut se kone joka meille toimitettiin.

Kuvan kone ei liity kirjoittamaani tapaukseen mutta ei se kaukana ollut se kone joka meille toimitettiin.

pakittanut yli hänen työlaukkunsa jossain parkkihallissa. Yritin tietenkin tiedustella kuka tämä henkilö oli koska olihan tämä asiakkaan käyttäjä varmasti pysäyttänyt henkilön ja pyytänyt yhteystietoja vakuutusilmoitusta takia, mutta ihme ja kumma, ei hän ollut näitä toimia suorittanut. No kone uusittiin ja hämmästykseni oli suuri kun tämän yrityksen IT-osasto hankki käyttäjälle upouuden koneen, vaikka ns. varalaitteita oli hyllyssä. Kun asiasta tiedustelin oli vastaus: “emme jaksa tätä puljaamista ja jatkuvaa selvittelyä niin hankitaan hänelle uusi kone!” …SIIS MITÄ? Näinkö sitä vain taivutaan. Käsittämätöntä.

Eikä niin yllättäen kuukauden tämän jälkeen käyttäjä sai uuden puhelimen samankaltaisen rumban jälkeen.

En voi ymmärtää miksi yritys taipuu näin eikä aseta työntekijälle mitään vaatimuksia, mutta kysymys kuuluu vieläkin, mikä tekee käyttäjästä niin koppavan ja omasta mielestä oikeutetun että hänelle on aina tultava uusin ja hienoin laite?

Minulla on vaikeaa uskoa että käyttäjät ovat näin huolimattomia itse ostamista laitteista? Vai onko niin että näin se vaan on, aina saa ostettua uudet laitteet?

Kuinkahan monessa yrityksessä nähdään selkeä trendi siitä että kun tulee esim uusi iPhone markkinoille niin yhtäkkiä vanhat mallit jotka ovat käyttäjille alkaa hajoilemaan, sitä mukaan kun se on tullut saatavaksi? Olisi mielenkiintoista myös saada selville kuinka paljon yritykset laittavat rahaa korjauksiin ja uusiin laitteisiin jotka eivät ole eläneet sitä omaa elinkaarta loppuun?

Luulisi myös että yritykset olisivat tästä kiinnostuneet koska sehän toisi säästöä, ei ehkä miljoonia mutta kyllä se tuhansien eurojen arvo on näinä päivinä merkittäviä summia keskisuurelle yritykselle.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tälle työmateriaalipolitiikalle tulisi oltava porrassäännöstö. Tässä pikaisesti keksitty mutta tämän kaltainen se voisi olla:

  1. Käyttäjä tulee ja hänelle luovutetaan X € määrän arvoinen laite
  2. Mikäli laitteeseen tulee vahinkoa joka on pääteltävissä huolimattomuuteen tai vahingontekoon puolitetaan uuden laitteen arvo
  3. Mikäli tämä tapahtuu uudestaan puolitetaan jälleen seuraavan laitteen hankinta arvo.
  4. Mikäli tämä tapahtuu uudestaan on työntekijän itse hankkimaan laitteen joka on riittävä työntekoon oman maun mukainen

Tässä mallissa esimerkki voisi olla seuraava:

  1. Käyttäjä saa uuden 500€ puhelimen
  2. Käyttäjä saa laitteen jonka arvo on 250€, jos on käytettyjä puhelimia niin sellainen.
  3. Käyttäjä saa laitteen jonka arvo on 125€.
  4. Käyttäjä on velvoitettu hankkimaan itse seuraavan laitteen että sellainen on oltava

Toinen yksityiskohta joka tulisi mielestäni lisätä pykäliin että työnantajan laitteisiin olisi aina oltava suojakuoret ja näyttösuojan. Näillä voitaisiin jo pelastaa monta, ja yleensä 80€ alkavien korjauskeikkojen esiintymisiä. Tässä kuvaamani toimenpiteet on tapa hieman pakottamaan työntekijät pitämään huolta laitteista koska ja samalla yritykset voisivat säästä summan sieltä täältä.

Mitä muita tapoja voisi olla vaatia henkilökunnalta arvostusta työvälineitä kohtaan?

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s